lauantai 24. toukokuuta 2014

Nestesaippuan tekoa ja kuusenkerkkiä

Alkukeväästä luonnon helmassa lenkillä. Kaunis auringonvalo <3
Lenkillä tuntui että joku seurasi minua, ja kyllä siellä joku suloisuus seurasikin noin 300 metrin verran uteliaana :)
Kuusenkerkkien aika on nyt! Kävin lapsuudenkodin metsissä keräilemässä näitä ihanuuksia pakastimeen ensitalvea varten ja flunssaa vastaan. Näissä on runsaasti C-vitamiinia. Maku on hienostuneen pihkainen ja lopussa suun valtaa makean mustikan maku. Aivan ihania! <3
Sain töitä ja sen kunniaksi tietysti kakkuteet nautiskellen. Olen niin onnellinen <3

Tiesitkö että näitä kun laittaa yhdessä viemäriin niin kyllä sitten vetää komiasti. Kokeilin äsken ja huhhuh miksi oi miksi en ole tätä ennen tajunnut. En käytä enää koskaan kodin putkimiestä! Tämä on myös luontoystävällisempää ja edullista :)








Nestesaippuan tekoa.

1. Raasta yksi saippuapala. Käytin tässä itse tekemääni kastilian saippuaa eli oliiviöljy saippuaa.
Kiehauta vesi n. 5 dl. Ja anna hetki jäähtyä, n. 5 min.

Kaada saippuaraaste veden joukkoon ja anna sulaa. Sekoita koko ajan rauhallisesti.

Saippua hieman vaahtoaa, se on normaalia.
Tässä saippua on sulanut. Lopeta sekoitus. Anna jäähtyä n. 30 min. Jos haluat lisätä jotain ihoystävällistä eteeristä öljyä niin tässä vaiheessa sen voi lisätä. n. 10-15 tippaa. Itse en laittanut tähän satsiin. Tein helpon perusversion.
Tässä lopputulos lasipullossa. Kaada seos siis lasipulloon ja anna olla 2 päivää huoneenlämmössä auringolta suojattuna. Kunnes taas vähän sekoita ja saippua on valmis käytettäväksi. Tässä säästää rahaa vähän ja on itsetehtyä alusta loppuun. Jos saippua kuitenkin tuntuu kahden päivän jälkeen liian paksulta lisää vettä ja jos liian laimealta niin lisää saippuaa. Yksinkertaista.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Kasvit ja villiruokaa luonnosta



Kevään ihanuuksia tuli kerättyä luonnosta kaappiin lapsuudenkodin maisemista. Voikukkaa, voikukan juuria, nokkosia ja otin kotiin oksan koivuakin ja laitoin maljakkoon. Uusista lehtistä tein hiushuuhdetta, joka tekee ihmeitä hiuksille.

Voikukkaa kannattaa nyt keräillä ennen kun alkaa kukinnot. Lehdet mastuvat esim. salaateissa. Lehtiä voi siis syödä sellaisenaan, muistaa vaan aina kerätä puhtaalta paikalta. Voikukasta voi käyttää kaikki osat. Juurien aika on nyt myös. Juuret kannattaa kuivattaa ja syödä kuivana. Maku on silloin makeahko. Voikukassa on paljon C- ja A-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa. Voikukka poistaa nestettä kehosta, edistää ruuansulatusta ja puhdistaa.






Koivunmahlaa maistoin ekan kerran ja oli kyllä raikasta ja hyvää. Koostumus oli kristallin kirkasta vettä, joka ei maistunut kumminkaan vedeltä. Jännä yhdistelmä. Mausta tuli mieleen vishy josta olisi ravistettu kaikki kuplat pois, ja sekoitettu vähän sokeria joukkoon. Mahla on siis koivusta keväisin saatavaa "elämän eliksiiriä", eli tislattua vettä juurien kautta. Siinä on paljon kaikenlaisia hyviä hivenaineita.



Nyt on nokkosten aika. Nokkoset maistuvat parhaimmilta kun ne kerää alle 10 cm pituisina. Sillon ne ei pistä paljoa. Eikä niitä tarvitse ryöpätä, jos kuivattaa.  Täytyy muistaa kerätä aina puhtaalta paikalta. Tuoreet kannattaa kevyesti ryöpätä (keittää), silloin ne ei polta kun syö tuoreeltaan. Navetoiden ja huussien takaa ei saa kerätä. Nokkosissa on hurjasti vitamiineja, rautaa ja kalsiumia. Nokkonen alentaa verensokeria, tasaa verenpainetta ja edistää suoliston toimintaa.



Palmuvehkaan on ilmestynyt uusi ihana verso.



Taimipuolella lipstikka (vasemmalla 6 kpl) on tulossa vauhdilla. Tarkoitus on laittaa ne pihalle kesäksi. Lipstikka on monivuotinen. Basilika keskellä on tulossa keittiöön ruokia maustamaan. Ja tuo pieni ihanuus oikealla reunassa on Stevia. Odotan innolla sen maistamista.



Pelargoniat alkaa kukkimaan. Nuput näkyy jo.



Puut voi hyvin ja kasvaa innokkaasti. Alhaalla kuvassa lehtikaali. Se myös on menossa ulos lipstikan seuraan.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Juhannus lähestyy

Juhannus lähestyy ja suunnitelmat on täysin auki. Meidän mökki oli alustavasti varattu, mutta nyt voi olla sittenkin pieni mahdollisuus päästä sinne juhannusaattona, mutta mikään ei ole vielä varmaa. Olen innoissani! Olisi niin ihanaa päästä mökille merenrannalle grillailemaan, saunomaan koivuvihtojen kera, nautiskelemaan suviyön tunnelmista ja öisistä uinneista lämpimässä tyynessä meressä. Toivossa on hyvä elää. Nyt vaan odotetaan että mitä tapahtuu. Toinen vaihtoehto on tylsä. Kotona grillailua. Pistän tähän alas muutaman ihanan biisin joita olen kuunnellut paljon :)






Toivon että juhannuksesta tulee unohtumaton ja ihana! Täytyy myöntää että hyvä valkoviini maistuisi juhannuksena vuoden raittiina olon jälkeen :)

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kotiloiden kohtalo

Valitettavasti kaikki kotilot kuolivat melkein samaan aikaan. On kyllä outoo, mutta mitä tuolle voi. Vedessä ei pitäisi olla mitään vikaa, epäilen tuota kylmää vettä että seepraleväkotilot ei sitä kestäneet, harmi. Nyt tilauksessa on muutama kotilo lisää, mutta eri rotua mm. seepraomenakotiloita. Ensiviikolla nämä ihanuudet saapuvat. En malta odottaa! :)