Juhlat ja ns. muut kissanristiäiset ovat mulle kuolemaa, siksi en niissä viihdy, kun kaikki hyysää karkkeja ja sipsejä siihen nokan eteen. Sit mua pidetään idioottina ja kusipäänä kun en niitä herkkuja syö tai juo alkoholia. Se on perseestä, mä todella haluasin syödä niitä tarjottavia ja ryypätä joskus juhlissa mut se ei taida onnistua, kun kaloreita täytyy koko ajan vahdata. Elämä on joskus tosi epäreilua. Ja tiedän mitä te nyt ajattelette siellä; "Ei se haittaa kun juhlia on niin harvassa, ei se yks kerta haittaa." -Tämä on just mun ongelma, niin kuin juopoillakin niin mä jatkan kotona samaa rataa, ja en saa sitä loppumaan millään. Siks juhlat on niiiiiin perseestä. Ja niitä juhlia alkaa olemaan noin kerran viikossa rataa, kun kaikki menee naimisiin, kihloihin,hankkii lapsia, tai muuttaa yhteen. Tää on niin paska ikä, enks mä voisi olla jo 30 niin elämä rauhoittuis.
Yks nimeltä mainitsematon henkilö haukkui mua tänään lihavaksi, rumaksi ja muodottomaksi, vaatekaupassa, arvatkaa miltä se tuntu, ei kovin kivalta. Tiedän sen itsekkin, sitä ei tarvitse mulle erikseen kertoa. Tää on niin perseestä. Mä löysin ainakin yhden ihanan paidan kaupasta ja se oli kaunis ihme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti