Eiiiiiiiiiiiii! Nyt se tuli taas, koirakuume. Yritän poistaa sen, mut ei auta, tää kestää nyt sit taas jotain puoli vuotta. Mä en kestä! Edelleen Bichon Friseen haluaisin, mut nyt on kani, Babar, miten se sen asian ottaisi?? Olen lukenut paljon netistä kani ja koira foorumeita ja kaikilla tulee toimeen kanit ja koirat keskenään. Hankkisin aidan Babarin huoneeseen, ettei pentu pääsis itekseen häiritsemään babaria, vaan vain valvotun silmän alla, aluksi. Voi olla että niistä tulis parhaimmat ystävät, eikä Babarinkaan tarttis olla enää "yksin". Ja jos ne ei tulis toimeen niin aita sit vaan jää, ei se mua haittais. Mä rakastaisin silti molempia. Miksi sitten ei? Noh, koirasta on tietysti valtava vastuu ja hoitaminen, mut ei se mulla olis ongelma, kun babaria ja pomppaakin hoidan hyvin. Ja lenkkeily olis vaan loistavaa urheilua, kun muuten ei tuu harrastettua mitään. Olis niin kiva kun olis lenkkeilykaverikin mukana joka kerta, eikä tarttis yksin ulkona kävellä. Rakastan lenkkejä, mut joskus ne on tylsiä, mut koiran kanssa ne ei olis koskaan tylsiä. Mä ottaisin sen mukaan aina lapsuuden kotiinkin, nin se sais juosta ihan sikana siel mettässä/korvessa nauttien. Ja mökille! <3 Mä harrastaisin sen kanssa acilityakin, haluaisin kokeilla sitäkin. Ei sen tarttis olla mikään supernäyttely yksilö, vaan se sais olla oma itsensä virheineen mun kanssa ja mä pitäisin sitä niin hyvänä ja halisin sitä. Nyt mulla olis aikaakin, kun kotona duuniakin tulevaisuudessa teen. Vahtisin sitä kun kotka 24/7, eikä haittais yhtään :) Opettaisin sille kaikki mahdolliset temput ja kouluttaisin siitä yhtä ihanan koiran kun Romeo, niin kuin mun rakas lapsuuden koirani oli!
Tässä keskustelu, pari blogia millä on koira ja kani, ja yks video.
Se sais maailman parhaan kodin, ja mä olisin maailman onnellisin ihminen, jos mä sen saisin.
Katsotaan nyt mitä toinen puolisko on mieltä asiasta, ja mitä toi duunipaikka sanoo......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti